Alkuun joudun (ehkä hieman poikkeuksellisesti) jakamaan pienen linkin Kauppalehden artikkeliin:
Sen mukaan islantilainen geenitekniikkaan ja -tutkimukseen keskittynyt yritys deCODE on arvioinut ihmiskunnan älykkyyden laskevan noin 0,4 pistettä vuosikymmenessä, sillä älykkäät saavat vähemmän lapsia.
Reiluuden nimissä laitan vielä linkin suoraan deCODEn sivuille:
Haluaisin lisätä tähän keskusteluun myös yhden lisämausteen. Voisiko tälle digitalisoituneelle yhteiskunnalle ominainen vähäinen aitojen, reaalimaailman, kohtaamisten määrä ihmisten välillä sekin osaltaan laskea älykkyyttä?
Ystäväni Minna liittyi Tinderiin (omien sanojensa mukaan) ulkopuolisen painostuksen käydessä sietämättömäksi. No Minna on kaunis nainen ja varmasti Tinderin eliittiä, mutta laajemmin ajateltuna, voisiko tällainen ei-henkilökohtainen parinmuodostus myös osaltaan olla laskemassa meidän kollektiivista älykkyyttä? Tinder ei ole ikuinen, ja tulevaisuudessa saatetaan toki nähdä myös henkilökohtaisten kohtaamisten muuttuminen jälleen muodikkaaksi. En silti voi välttyä siltä ajatukselta, että ihmissuhteiden kertakäyttöisyys ja löyhempi sitoutuminen parisuhteisiin ja myös suurempi ulkonäkökeskeisyys voisivat myös vaikuttaa älykkyyteen.
Vaikka otin tuon asian esille, en silti väheksy muitakaan syitä. Esimerkiksi työelämän haasteellisuus ja suorastaan perheen perustamiselle vihamielinen ilmapiiri, sekin varmasti tekee meistä tyhmempiä. Vai tekeekö?
Tarvitseeko nykyisin enää edes olla älykäs? Kuka edes on älykäs? Voisiko esim. uuden, aivan kummallisesti pelailevan presidentin outo taktiikka kertoa jostain aivan uudesta älykkyyden muodosta? Nyt kyllä jätän tämän asian teille kommentoitavaksi…